Arki sairasloman jälkeen, osa 2: Painonhallinta ja peruskunto

Sarjan ensimmäisessä osassa arvioitiin kokonaisuutta - millaisessa yleiskunnossa hevonen on, onko hampaat ja kaviot hoidettu, mikä hevosen fiilis on sairasloman jälkeen. Tässä toisessa osassa keskitytään liikunnan aloittamiseen ja tehokkaan sairaslomaltapaluuliikunnan eri muotoihin.

02.05.2020 - Maisa Hyttinen

Miettiessäni, mitä haluaisin kertoa meidän arjestamme nyt, huomasin, ettei postaus tai kaksikaan riitä avaamaan kaikkea sitä, mitä pitkältä sairaslomalta palaaminen pitää sisällään. Tämä ei ole meille suinkaan ensimmäinen kerta ja vuosien varrella olen huomannut monia käyttökelpoisia toimintatapoja.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että tässä artikkelisarjassa kerrotut asiat ovat vain omia ajatuksiani ja kokemuksiani siitä, miten sairaslomalta voi palata takaisin arkeen harrastehevosen kanssa.

Osa 1: Katsaus kokonaistilanteeseen

Osa 2: Painonhallinta ja peruskunto

Osa 3: Ruokinta tukee toipumista

Osa 4: Henkinen hyvinvointi

Sotilaan tapauksessa taustalla on nivelvaivojen aiheuttama 9 kuukauden tauko kuntoa ylläpitävästä liikunnasta. Kengitys, suu ja yleinen terveydentila on tarkastettu vastikään. Seisomisesta jäykistynyttä kroppaa hoidetaan hieronnalla ja laserilla. Yleisfiilikseltään Sotilas on tuttuun tapaan laiskanpulskea, mutta se helpottanee liikunnan lisääntymisen myötä.

sairaslomaltapaluu4

Hevosen lihavuuskuntoa kannattaa arvioida mahdollisimman realistisesti, vaikka sen tilanne sairasloman jälkeen vähän hävettäisikin.

On luonnollista, ettei hevonen pysy ihannemitoissaan, kun liikuntaa joudutaan pitkään rajoittamaan, mutta asia täytyy ottaa huomioon viimeistään sairasloman päättyessä. Ylipaino on huonokuntoiselle hevoselle ylimääräinen rasite, joka voi pahimmillaan aiheuttaa uusia vammoja. Myös alipainoiselle tai “kuivahtaneelle” hevoselle fyysisen rasituksen yhtäkkinen lisääminen voi olla liian kova paikka.

Jos hevonen on päässyt sairaslomalla lihomaan sairaalloisiin mittoihin, on ylipainoon syytä puuttua ensimmäiseksi ruokinnan kautta. Yleensä ruokinnasta löytyy tarkistettavaa. Jos eväät on suunniteltu jo painonhallintaan sopiviksi, täytyy liikunta aloittaa erityisellä varovaisuudella ja jalkoihin kohdistuva rasitus kannattaa huomioida harjoituksia valitessa.

Myös laihtuneen hevosen kanssa on järkevää katsoa ensimmäisenä ruokintaa. Vatsan terveys, sisäloiset ja mahdolliset muut imeytymisongelmat kannattaa ottaa huomioon. Nesteytyksestäkin voi olla apua.

Sopiva ruokinta on tottakai tärkeää myös “tavalliselle”, vähän pulskistuneelle lomalta palaajalle.

Suurin osa hevosista pääsee kuitenkin turvallisesti vauhtiin laadukkailla peruseväillä, ilman kummempia rehukikkailuja. Kun liikunnan kuormittavuus kasvaa, kasvaa myös ruokinnan merkitys.

Sotilas kuuluu tällä hetkellä tähän ryhmään. Jo valmiiksi tynnyrin muotoiseen runkoon on tarttunut joitakin liikakiloja, mutta ne ovat asettuneet tasaisesti pitkin kroppaa eikä varsinaisia rasvakertymiä onneksi ole. Vatsalinja on valahtanut rujosti alas, mutta kylkiluut ovat helposti laskettavissa käsin tunnustellen. Meillä mennään joka tapauksessa kaikin tavoin jalkoja silmällä pitäen, joten tämä on ihan kohtuullinen lähtötilanne.

sairaslomaltapaluu2

Peruskunto kasvaa säännöllisellä liikunnalla ja matalalla sykkeellä.

Meille sairaslomalta palaaminen on ollut liikunnan suhteen yleensä melko helppoa, koska Sotilasta on valmennettu tavoitteellisesti 1,5-vuotiaasta asti ja se on kasvanut fysiikaltaan aikuiseksi säännöllisessä treenissä. Esimerkiksi theHorse on julkaissut kiinnostavan artikkelin siitä, millainen merkitys liikunnalla on hevosen kehitykselle kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.

Research shows that appropriate amounts of exercise during the first three years of a horse’s life can benefit the musculoskeletal system. -- Researchers note that growing muscles adapt to the discipline for which the horse is preparing. That’s especially true for how these structures metabolize energy, meaning how they store oxygen and use fat as an energy source. So developing equine muscles properly via exercise is primordial in preparing the young athlete.” - theHorse: Conditioning Young Horses

Tutkimukset siis osoittavat, että sopiva määrä fyysistä rasitusta on jo nuoressa iässä eduksi hevosen tuki- ja liikuntaelimistön kehitykselle. Kasvavat lihakset sopeutuvat rasitukseen ja esimerkiksi kyky varastoida happea sekä käyttää rasvaa energianlähteenä kasvaa. Optimaalinen lihasaineenvaihdunta on merkityksellistä erityisesti silloin, kun kehoon kohdistuu poikkeuksellisen kova rasitus - esimerkiksi urheilusuorituksissa sekä liikunnan alkaessa uudelleen pitkän tauon jälkeen.

Vaikka peruskunnon rakentaminen uudelleen aloitetaan sairasloman jälkeen rauhallisesti, on se hevosen elimistölle suuri ponnistus. On ihan valtava etu, että Sotilaasta on kasvanut fysiikaltaan vahva urheiluhevonen, jonka kroppa toipuu kriiseistä hyvin mutkattomasti. Ennen kuin liikunnan määrää tai kuormittavuutta voidaan nostaa, täytyy kehon kuitenkin tottua uudelleen siihen, että rasitus on säännöllistä. Liikunta kannattaa siis aloittaa lyhyillä kevyillä harjoituksilla, joita tehdään usein.

Sotilas liikkuu tällä hetkellä noin 4 kertaa viikossa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin sairasloman aikana. Liikunnan määrää on lisätty varovasti ja vaivaantuneen nivelen reaktioita on seurattu tarkasti. Sotilas on psyykkeeltään “vähemmän on enemmän” -hevonen ja jotta tekeminen säilyy mukavana, fyysisesti tai henkisesti rasittavia harjoituksia on tehty normaalitilanteessakin korkeintaan neljästi viikossa. Muille päiville voidaan vähitellen lisätä kevyttä palauttavaa liikuntaa.

sairaslomaltapaluu3

Sairasloman jälkeen rakennetaan montaa osa-aluetta yhtä aikaa, joten liikunnan täytyy olla monipuolista alusta asti.

Koen tärkeäksi, että heti alkuun suuret lihakset saadaan tehokkaasti liikkeelle. Tärkeimpinä selkä ja takaosa. Meillä on onneksi tarjolla hyvät mäkimaastot ja Sotilas on tottunut mäkitreeniin. Jotta mäen kiipeäminen on tehokasta, pitää tahdin olla reipas, muttei kiirehtivä ja hevosen tulisi kävellä koko kroppaansa käyttäen. Sotilas on vuosien varrella oppinut (ja on sitä ihan aktiivisesti ohjattukin) kävelemään kaula pitkänä ja pää melko alhaalla. Takaosan tulee selvästi työntää hevosta eteenpäin. Asento on hyvä raskaampienkin kärryjen vetämiseen ylämäessä, mutta oikein tehokas myös ratsain.

Mäet ovat hyvää treeniä myös siinä mielessä, että etenkin jyrkkien mäkien laskeutuminen kehittää koordinaatiota ja aktivoi vatsalihaksia. Laskeutumisia voi ensi alkuun treenata hallitusti taluttaen. Laskeutumisenkin tulisi sujua rennosti ja ilman ylimääräistä kiemurtelua. Rohkeimmat kiipeävät ja laskeutuvat myös peruuttaen, mutta se on turhan vaativa harjoitus sairaslomalta palaajalle.

Peruutus on kuitenkin mainio harjoitus tasamaalla. Suora, hallittu ja rento peruuttaminen kysyy yllättävän tasapainoa ja kehonhallintaa. Sotilaalle se on yksi haastavimmista tehtävistä.

sairaslomaltapaluu6

Me etsimme tasapainoa ja kehonhallintaa ensimmäisenä metsäpoluilta.

Mäkien lisäksi kotitallimme maastoista löytyy pituudeltaan ja vaativuudeltaan erilaisia polkuja. Kävelykelpoista metsääkin on riittämiin etenkin kesäaikaan. Metsä tekee hyvää sekä hevosen että ratsastajan mielelle ja jalkojen asettelu kivien ja juurien lomaan kehittää hevosta nopeasti. Metsäretketkin voi aloittaa ensin taluttaen, etenkin jos hevonen on kovin malttamaton ja pyrkii ryntäämään haastavassa maastossa.

Pyrin aina alussa pitämään kenttäpäivät minimissään. Sotilas yhdistää kentän vahvasti totiseen työskentelyyn ja kyllästyy nopeasti, jos tarjolla ei olekaan uutta tehtävää toisensa perään. Laadukkaita käyntikilometrejä haetaan maastosta ja kentälle säästetään lyhyemmät intensiivitreenit.

Kentällä olen kokenut tehokkaimmaksi väistöt, taivutukset ja puomit. Väistöt ja taivutukset kehittävät kehonhallinnan lisäksi liikkuvuutta ja puomien kanssa saadaan myös vatsalihakset tehokkaasti käyttöön. Ravia ratsastetaan toistaiseksi vain suorilla urilla ja jonkin verran puomien kanssa.

Ravipuomit ovat yksi Sotilaan lempitehtävistä ja pitävät kentällä pyörimisen mielekkäänä. Ympyrät ja muut kaarevat urat otetaan mukaan sitten, kun tasapaino ja lihaskunto on sillä tolalla, että tasapainoinen liikkuminen on mahdollista ja kroppa rasittuu tasaisesti.

sairaslomaltapaluu5

Hallitun ja suunnitellun liikunnan lisäksi haluan tarjota Sotilaalle mahdollisuuden liikkua vapaasti.

Irtojuoksutus jakaa jonkin verran mielipiteitä, mutta meille se on ollut jo vuosia mieluisa muoto harrastaa vapaata liikuntaa. Sotilas saattaa ryntäillä muutaman kierroksen, muttei riehu päättömästi ja jää mukavasti juoksutettavaksi myös vapaana ollessaan.

Vapaana juokseminen piristää mieltä ja tarjoaa pienehkössä tarhassa elävälle hevoselle mahdollisuuden oikoa jalkojaan turvallisella alustalla oman mielensä mukaan. Ohjatun alkulämmittelyn jälkeen lihakset kiittävät ja voin samalla arvioida Sotilaan liikkumista.

Tavallinen viikkomme sisältää yhden irtojuoksutuksen, yhden kentällä tehdyn treenin, yhden mäkipäivän sekä yhden hieman kevyemmän maastolenkin. Kevyt maastolenkki pyritään sijoittamaan irtojuoksutusta seuraavalle päivälle, mutta muuten viikkoja ei ole aikataulutettu kovin tarkasti. Treenit ovat kestoltaan 30-60 minuuttia ja sisältävät hengähdystaukoja fiiliksen mukaan.

Ajattelin tutustua myös Hevoskoulutus.fi:n tasapainoharjoituksiin, joita voi tehdä maasta käsin. Esimerkiksi pysähtyminen tasajaloin on melko helposti toteutettava, mutta hurjan tehokas harjoitus.

Tällä tapaa olemme liikkuneet nyt muutaman viikon. Todennäköisesti ainakin seuraava kuukausi jatkuu samaan malliin. Meillä ei onneksi ole kiire eikä tavoitteena ole enää palata aktiiviseen treeniin. Hyvä peruskunto on kuitenkin tärkeää kevyesti liikkuvalle harrastehevosellekin. Tasapainoinen liikkuminen ja hyvä kehonhallinta pitävät kropan kunnossa ja ennaltaehkäisevät uusia ongelmia.

Treenivinkit sairaslomalta palaajalle ja miksei muillekin:

Mäkitreeni, sekä ylös että alas

Metsäpolut ja monipuolinen maasto

Peruutus tasamaalla

Avo- ja sulkutaivutukset

Puomitehtävät

Väistöt

Törmäillään somessa!

Voit seurata kirjoittajaa hevosineen Instagramissa @maisahyttinen. Facebookissa palvelee sivu Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen.

Someja sopii käyttää myös yhteydenottokanavana esimerkiksi kisakuvatilauksissa ja muissa rennoissa yhteydenotoissa.

Ammatillisesti relevantimpaa sisältöä kannattaa etsiä LinkedInistä. Verkostoidun mielelläni!

Virallisemmissa asioissa voi laittaa sähköpostia osoitteeseen maisa.hyttinen@123ride.fi.

Muista myös Hevoslehti RIDE!