Arki sairasloman jälkeen, osa 1: Katsaus kokonaistilanteeseen

Sotilas on loukkaantunut yhdeksän yhdessä viettämämme vuoden aikana neljästi. On vaikea sanoa, oliko 80% jännevamma dramaattisempi kuin 20 senttiä syvä pistohaava kyljessä, vai toisin päin, mutta uskokaa tai älkää - ne ovat olleet haavereista helppohoitoisimmat.

26.04.2020 - Maisa Hyttinen

Sairaslomalta paluu sujuu meiltä siis jo melko rutiinilla. Toki tilanteeseen vaikuttavat aina sairasloman syyt ja pituus, mutta minun kokemukseni mukaan prosessi on joka tapauksessa samankaltainen. Sotilaan kohdalla tämä kerta on siinä mielessä erilainen, että se toipuu mahdollisesta vammasta tai vauriosta, jonka tilannetta ja parantumista on vaikeaa tutkia ja kuvantaa. Saimme eläinlääkäriltä ohjeen elää päivä kerrallaan ja tehdä sitä mikä parhaalta tuntuu, hevosen kunto ja fiilis huomioiden.

Ajattelin kirjoittaa artikkelisarjan siitä, millainen sairaslomaltapaluurutiini meille on vuosien varrella kehittynyt.

Osa 1: Katsaus kokonaistilanteeseen

Osa 2: Painonhallinta ja peruskunto

Osa 3: Ruokinta tukee toipumista

Osa 4: Henkinen hyvinvointi

Nämä ovat luonnollisesti vain omia ajatuksiani ja kokemuksiani siitä, miten sairaslomalta voi palata takaisin arkeen harrastehevosen kanssa. Prosessi on kuitenkin aina yksilöllinen hevosesta ja sairasloman syistä riippuen.

img 0252

Projekti alkaa katsauksella kokonaistilanteeseen. Ja valokuvauksella, tottakai.

Eli arviolla siitä, millaisessa lähtötilanteessa ollaan, kun katsotaan koko hevosta. Se luonnollisesti vaihtelee suuresti vammasta tai sairaudesta sekä sairasloman pituudesta riippuen.

Meidän tilannearviomme starttaa tavallisesti “tästä lähdettiin” -valokuvauksella. Koska oman hevosensa kunnolle ja ulkomuodolle sokeutuu helposti, säännöllisesti otetut kuvat helpottavat muutosten arviointia matkan varrella. Kuva kertoo alussa myös raadollisen totuuden siitä, miltä hevonen todella näyttää. Me otamme yleensä rakennekuvat molemmilta kyljiltä sekä kuvat suoraan edestä ja takaa. Uusia kuvia kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan parin viikon välein.

Sekä kuvien että paljaan silmän avulla on melko helppoa arvioida hevosen lihaskuntoa.

Sairasloman pituus ja sen aikana harrastettu liikunta antavat myös viitteitä siitä, kuinka suuren uudelleenrakennustyön edessä ollaan. Sotilaan tapauksessa takana on 9 kuukauden jakso, jonka aikana olemme harrastaneet pääasiassa vain erittäin kevyttä liikuntaa. Käytännössä olemme käyneet lyhyillä 1-3 kilometrin kävelyillä vaihtelevassa maastossa. Menneinä vuosina tämän pituiset sairaslomat eivät ole vaikuttaneet Sotilaan peruskuntoon yhtä rajusti, mutta tällä kertaa lihaskuntoa, koordinaatiota ja tasapainoa lähdetään rakentamaan aika alkutekijöistään.

Valkuaisen lisääminen ruokintaan auttaa lihasmassaa pysymään yllä sairaslomankin aikana, mutta kuten esimerkiksi Sotilaasta nähdään, ei ruokinnallakaan pystytä ihmeisiin ikääntyvän hevosen jäädessä seisomaan.

img 0400 2

Jos hevonen ei ole päässyt sairasloman aikana liikkumaan vapaasti, aineenvaihdunta ja lihaksisto ovat todennäköisesti jumissa.

Liikunta ja osaltaan myös hikoilu pitävät hevosen aineenvaihduntaa yllä. Aineenvaihdunta vaikuttaa suoraan esimerkiksi lihasten toimintaan ja notkeuteen. Siksi on hyvä lähteä oletuksesta, että sairaslomalta palaavan hevosen lihaksista löytyy huollettavaa. Liikunta korjaa osansa ongelmista, mutta kireydet ja mahdolliset muut ongelmat vaikeuttavat laadukasta ja tasapainoista liikkumista jo muutoinkin haastavassa tilanteessa. Ylirasittumisenkin riski kasvaa.

Sotilas on perinteisesti hierottu lyhyellä muutaman viikon välillä pariin kolmeen kertaan heti sairasloman päätyttyä. Epäsymmetrisiä liikeratoja on korjattu myös kinesioteippauksella. Pitkään levossa olleet lihakset rasittuvat ensimmäisinä viikkoina normaalia rajummin kevyestäkin liikunnasta ja hieronnalla voidaan jonkin verran nopeuttaa palautumista. Takajalkoja tullaan hoitamaan jatkossakin laserilla ja samalla voidaan hoitaa tarpeen mukaan myös lihaksia.

Kavio- ja hammashuollon täytyy olla ajan tasalla, kun hevosen kanssa lähdetään uudelleen liikkeelle.

On ikävää, mutta tavallista, että etenkin pitkään lomailleen hevosen kavioiden ja hampaiden hoitoon ei ole kiinnitetty yhtä suurta huomiota kuin normaalisti (ellei vamma tai sairaus ole sitä vaatinut). Mikäli jalkojen ja suun tilannetta ei tarkasteta ennen liikunnan aloittamista uudelleen, on tiedossa ongelma poikineen. Vaivasta riippuen kengityksen muutoksilla voidaan myös helpottaa hevosen liikkumista.

Sotilaan sekä vanhat että uudet jalkavaivat ovat vaatineet jo vuosia erittäin säntillistä kengitystä, joten kaviot olivat melko hyvässä kunnossa jo valmiiksi. Siitä huolimatta kengittäjä kävi pari viikkoa sitten ja hokkikengät vaihdettiin joustaviin duploihin. Sotilaan suu on huollettu viimeksi joulukuussa ontumatutkimuksen yhteydessä ja seuraava hammastarkastus osuu kesä-heinäkuulle.

img 0392 2

Ei ole yhdentekevää, millä mielellä hevonen on.

Tekemisen ja liikunnan puute vetävät myös hevosen mielen matalaksi. Toisaalta hevonen myös tottuu sairasloma-arkeen ja sairasloman päätyttyä sen normaaleiksi kokemat rutiinit muuttuvat. Mukavuudenhaluisena eläimenä hevosenkin mukavuusalue kapenee sen saadessa olla ja elää rauhassa, eikä paluu ohjattuun liikuntaan ja fyysisiin ponnisteluihin ole välttämättä lainkaan hauska ja toivottu juttu.

Usein unohtuu, että sairaslomalta paluu on hevoselle sekä henkisesti että fyysisesti raskas muutos. Mitä paremmalla tuulella hevosensa saa pidettyä, sen mukavammin työläs alkuvaihe sujuu. Hyvällä fiiliksellä uusvanhoihin rutiineihin tottuu helpommin ja kehitystäkin tapahtuu yleensä nopeammin.

Sotilaasta tulee sairaslomalla juuri niin laiskanpulskea miltä se näyttääkin. Se ei kerää ylimääräistä energiaa eikä haudo hölmöjä temppuja, oli vapaata sitten kaksi päivää tai kaksi kuukautta. Motivaatio ja yritteliäisyys kuitenkin laskevat sitä alemmas mitä pidempään kevyempi jakso jatkuu. Normaalisti ahkera ja hieman liiankin totinen työmyyrä muuttuu vastentahtoiseksi hikoilunvastustajaksi. Tilanne on onneksi jo tuttu ja helpottaa ajan kanssa, kun mukavuusaluetta venytetään vähän kerrallaan. Kohtuullisen työmäärän ja runsaan palkitsemisen merkitystä ei kuitenkaan voi väheksyä.

Kun lähtötilanne niin fyysisten kuin henkistenkin yksityiskohtien osalta on kartoitettu, voidaan käydä miettimään, miten kannattaa lähteä liikkeelle.

Puhutaan siitä lisää osassa 2!

img 0304

Törmäillään somessa!

Voit seurata kirjoittajaa hevosineen Instagramissa @maisahyttinen. Facebookissa palvelee sivu Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen.

Someja sopii käyttää myös yhteydenottokanavana esimerkiksi kisakuvatilauksissa ja muissa rennoissa yhteydenotoissa.

Ammatillisesti relevantimpaa sisältöä kannattaa etsiä LinkedInistä. Verkostoidun mielelläni!

Virallisemmissa asioissa voi laittaa sähköpostia osoitteeseen maisa.hyttinen@123ride.fi.

Muista myös Hevoslehti RIDE!