Here I stay..

Saatiin se jääkausi näköjään tännekin.. Sotilas ei onneksi tunnu olevan kauhean helposti palelevaa tyyppiä. Tallissa on 5 astetta vähemmän pakkasta kuin ulkona, mut ei silläkään kauheesti juhlita jos ulkona on yli -20.. Lauantaina piti käydä kylmyydestä huolimatta kävelemässä vähän hangessa ja tehdä jotain mukavaa. Sen sijaan kävelytin kovin ahdistunutta ja tärisevää toppaloimiin käärittyä hevosta tuntitolkulla ympäri kahdeksikkoa. Mystinen riivaaminen meni ohi ihan yhtä yllättäen kuin tulikin. Sunnuntaina sain pidempisiipisen monttesatulan kokeiltavaksi. Oli ihanaa vaihtelua yleissatulaan! (En nyt mainittavammin osaa arvostaa sitä satulaa muutenkaan..) Jalustinhihnat kaipaa muutamaa lisäreikää ja omat reidet paljon lisätreeniä, mutta eiköhän tuo satula jää meille. Jospa vaikka päästäisiin harrastelemaan ihan oikeasti jotain reipasta. (Hehe, Sotilas ei vielä tiedäkään, että täälläkin hiittisuoralle voidaan mennä muutenkin kuin narun päässä kävelemään.) Hiihtolomalla saadaan ihan virallinen kuvaajakin paikalle! Paaaaljon kivoja lumikuveja!

Huomenna koeviikko alkaa pitkällä matikalla.. Yrittelin aiemmin iltapäivällä useamman tunnin mitälie harjotustehtäviä - tuloksena epätoivo, ällö olo stressistä ja yks oikein ratkastu tehtävä. Onnittelen itteäni jo etukäteen huomisen johdosta. Paula-vanukkaitten voimalla ja puhtaalla tuurilla on tosin selvitty jo kaks kurssikoetta tota salatiedettä joten eiköhän kolmaski mene, toivottavasti.
Koeviikot ei sinällään oo yhtään ikäviä. Kokeisiin vois toki valmistautua aikasemmin ku edellisenä päivänä tai edes sillon, mut kaikki muut vaihtoehtoharrasteet on huomattavasti kiinnostavampia. Hahaha nimimerkillä joku, joka on jo melkein viikon lukenu englantia ja koe vasta perjantaina. Jospa tällä kertaa suorittasin vähän viimekurssin nelosta vahvemmin.

Hyvässä sylissä taivaan alla, turvassa..