Oon koko ikäni seissy vaan päälläni. Jos oisin oikein valinnu, oisin erikoislääkäri.

25.06.2018 - Maisa Hyttinen

Lihasongelmat ovat saaneet jatkoa nyt kuukauden verran. On hoidettu iilimadoilla, kraniolla ja laserilla. Venytelty ja jumpattu vaikka millä mitalla. Viime keskiviikkona lähdettiin sitten klinikallekin kun kotihoito ei tuntunut juuri auttavan. Tottakai selkä kävi tokenemaan heti klinikka-ajan varaamisen jälkeen, mutta lähdimme Teivoon joka tapauksessa. Ensisijaisesti halusin tietää miltä Sotilaan veriarvot näyttävät - sitkeiden lihasvaivojen taustalla on usein esimerkiksi aineenvaihduntaongelmia.

Verikokeet otettiin. Sen jälkeen Sotilas seistä törrötti klinikan karsinassa viisi tuntia odottelemassa - reissukaverin ontumia tutkittiin pitkään ja hartaasti. Teivolla on oma labra, joten verikokeiden tulokset saa noin tunnin tai kahden sisällä näytteenotosta. Sotilaan tuloksia ei olisi tarvinnut jännittää. Laajasta verenkuvasta, maksa- ja munuaisarvoista, elektrolyyttitasoista tai lihasarvoista ei löytynyt mitään poikkeuksellista. Jossei muuta niin hevosessa on priimaa ainakin veri ja käytöstavat.

Kristiina Ertola antoi kotihoito-ohjeiksi lisää laseria ja säännöllistä rentoa liikuntaa. Voidaan siis käytännössä huoletta palata arkeen ja hoitaa lihaspuolta kuten urheiluhevosilla tapana on - liike on lääke. Tänään tulee käymään kengittäjä, torstaina ratsuttaja. Loppuviikosta taas laseroidaan.

Mitä tässä sitten on puuhattu?

Laidunlomailusta ja kevyestä venyttelevästä ratsastuksesta huolimatta Sotilaan selkä oli ja pysyi niin herkkänä, ettei hieronta oikein tullut kysymykseen. Lihashuoltoon on kuitenkin monia muitakin vaihtoehtoja - esimerkiksi iilimadoilla eli hirudoterapialla voidaan hoitaa sellaisiakin arkoja ja tulehtuneita kohtia, joita ei vielä muuten kärsi käsitellä. Madot ovat ylipäätään hurjan tehokkaita nimenomaan erilaisten tulehdusten ja kuona-ainekertymien lievitykseen, missä päin kehoa tahansa.

Siispä selkä kaljuksi ja matoja ristiselälle. Hyvästä yrityksestä huolimatta menestys jäi heikoksi - iilimadot ovat aika tarkkoja siitä miltä hoidettava kohta haisee ja maistuu, eivätkä tahdo tarttua joka hevoseen. Näemmä ötökkämyrkkyjen välttämisestä ja selän säännöllisestä huuhtelusta huolimatta Sotilas oli kelvottoman makuinen. Kuudesta madosta yksi otti kiinni ja imi itsensä täyteen.

Meillä käy tallilla säännöllisesti jos jonkinlaista hoitajaa, joten uusien juttujen kokeilu on yleensä helppoa ja edullista. Puhtaasta uteliaisuudesta halusin sopivan tilaisuuden tullen kokeilla myös kranio-sakraalihoitajaa. Koko touhu näyttää ja etenkin kuulostaa ihan huuhaalta, mutta yleensä erittäin kiltti ja rauhallinen Sotilas reagoi hoitoon yllättävän voimakkaasti. Pallean kohdalla se näytti hoitajalle vähän hampaitakin. Lantio on kuulemma vinossa oikealle ja sitä kautta myös liikkuvuudessa olisi paljon toivomisen varaa. Näyttää ilmeisesti siltä, että Sotilas on jokin aika sitten kaatunut tai muuten ruhjonut itseään. En yllättyisi.

Ratkaiseva apu löytyi kuitenkin vanhasta tutusta laserista. Laserhoitaja on käynyt koko kesäkuun kahdesti viikossa. Niskan hoitaminen osoittautui kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa koko selkään - ristiselkä ei suoraan ottanut laseria vastaan aivan toivotulla tavalla. Jo kahden hoitokerran jälkeen ero oli valtava! Laserin ehdottomia etuja on se, ettei hoito kestä pitkään eikä juuri vaikuta kevyeen liikutukseen. Sopii joustavasti kalenteriin vielä senkin jälkeen kun liikunnan osalta palataan normaaliin arkeen.

Törmäillään somessa!

Voit seurata kirjoittajaa hevosineen Instagramissa @maisahyttinen. Facebookissa palvelee sivu Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen.

Someja sopii käyttää myös yhteydenottokanavana esimerkiksi kisakuvatilauksissa ja muissa rennoissa yhteydenotoissa.

Ammatillisesti relevantimpaa sisältöä kannattaa etsiä LinkedInistä. Verkostoidun mielelläni!

Virallisemmissa asioissa voi laittaa sähköpostia osoitteeseen maisa.hyttinen@123ride.fi.

Muista myös Hevoslehti RIDE!