Jee täähän alkaa olla jo pitkällä! Nyt saatte taas vähän tätä turhempaa. Toisaalta jotain ehkäpä vielä jopa tätä turhempaa saatte hetken päästä - ravikuvia! Jep, ei niin mitään Sotilaasta. Sille kuuluu kuitenkin ihan hyvää. Sisällä seinät paukkuu ja ulkona etunen lentää. Kevät näköjään sekoittaa ehdottoman hyväkäytöksisen vanhan ruunankin korvienvälin ja aamulla tallista löytää vapaan kasvatuksen saaneen orivarsan. Mokomalla on kevättä rinnassa enemmän kuin kummallakaan naapurikarsinoiden oreista. Hahaha pikku pehmopylly on vähän vatipää. Ihan hellyyttävä sellainen.

1. Toivelistani
2. Tavoitteeni
3. Mitä hevoseni syö
4. Hevosblogeja joita luen
5. Mieleenpainuneimmat kokemukseni

Luen paljon kaikenlaisia blogeja. Pääasiassa kuitenkin sekalaisia hevosblogeja. Suurin osa on juuri niitä, mitä joka toinen vastaantuleva heppatyttö lukee. Persoonallinen Kavioiden kopsetta ja koparoiden naksetta on yksi suosikeistani, joihin myös Puoliverinen Prinssi ja Ponin boxi kuuluvat. Esittelisin mielelläni hienoja mutta vähänluettuja blogeja, mutta luettujen listalla niitä tuntuu olevan aika kurjasti. Siispä taidan jättää esittelyt vähemmälle ja nopeasti vain listata blogeja joita seuraan aktiivisesti. (Todellisuudessa tämän kirjoittaminen on ollut keskeneräisenä ja auki tässä jo ihan riittävän monta päivää ja haluan tästä nyt vihdoinkin eroon, nopeasti ja helposti.)

TWBM
Tämä eroaa aika lailla muista lukemistani blogeista. Ei-ärsyttäviä edes ohimennen raviurheilua käsitteleviä blogeja on hyvin vähän, mutta tämä on yksi sellainen. Yllättävänä lisäplussana vielä se, että kirjoittaja on kävellyt raviradallakin pari kertaa vastaan ja yhteisiä tuttujakin on. (Hahaha piirit on pienet..)

THE BEST OF (F)ALL
Kertoo ehkä söpöimmästä ja hellyyttävimmästä ponista ikinä. Jos en olisi isojen hevosten ystävä enkä olisi löytänyt Sotilasta, olisin todennäköisesti tahtonut samanlaisen pienen ja persoonallisen kaverin, jonka kanssa ei ole tylsää. Tätä lukiessa hymyilyttää poikkeuksetta.

Working with the Master
En osaa samaistua kouluratsastajiin enkä muihinkaan ratsastuksen vannoutuneisiin ja kiihkeisiin harrastajiin/ammattilaisiin, mutta tämä tuo hienon kouluhevosen ja sen kanssa työskentelyn oikealla tavalla lähelle.

Leluaasi
Kyllä. Tällä hetkellä ehkä aktiivisimmin seuraamani, ht.netin silmätikku. Nykyään joka blogissa tunnutaan ihannoivan hevosen omistamista ja kertovan vain hyviä kuulumisia (jos huonoja kerrotaan, ne ovat hyvin pienessä ja vähätellyssä sivuosassa), joten on ihan mukavaa vaihtelua lukea sellaista, jossa molempia on esillä. Etenkin kun kyseessä on sinisilmäinen suomenhevonen.

Argh, olkoot tämä tässä. Alla pari maistiaista viime viikonlopun Seinäjoki-ajosta. Näitä kuvia tuntuu riittävän loputtomasti.. Puhumattakaan Suomen cupin ja Kouvolan iltaravien kuvista. Ehkä saan nekin joskus laitettua julkaisukelpoiseen iskuun.