Moderni kristallipallo: hevosen lämpökuvassa näkyvät sekä nykyiset että tulevat vaivat

22.10.2019 - Maisa Hyttinen

Toisinaan lehtijuttuja tehdessään törmää ihan valtavan mielenkiintoisiin yrityksiin ja aiheisiin. Viime viikolla haastattelin TherMidas VETin kehitysjohtaja Susanna Laajavaa hevosten diagnostisesta lämpökuvantamisesta. Sotilas lämpökuvattiin demohevosena artikkelin kuvitusta varten ja sain viikonloppuna raportin löydöksistä.

Olen ehtinyt höpöttää aiheesta Instagramissa ja Facebookissa jo niin paljon, että osa seuraajistani todennäköisesti miettii, että tässähän tehdään kaupallista yhteistyötä ilman asianmukaisia merkintöjä. Ehkä korkeintaan Hevoslehti Riden kanssa, jonka kautta demokuvaus mahdollistui.

Sotilasta on kuvattu, tutkittu ja ronkittu niin paljon, että kaikki uudet mahdollisuudet kiinnostavat!

kuva8 1000x536

Näkymä TherMidas VETin ohjelmistosta, jolla lämpökuvia analysoidaan.

Sotilasta on lämpökuvattu aiemmin ontumatutkimuksen yhteydessä vuonna 2015. Laajoilla, hitaasti parantuvilla jännevammoilla on tapana kuormittaa viereistä tai ristikkäistä jalkaa. Jos (tai kun) jalat vaivaantuvat yksi kerrallaan, ei akuutin ongelmakohdan löytäminen ole aivan yksinkertaista.

Oli varsin ilahduttavaa, ettei kaikkia neljää jalkaa tarvinnutkaan läpivalaista heti kättelyssä - lämpökamera näytti missä jalassa ja kohdassa ongelma on.

Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon ja nyt lämpökuvaus tarjoaa vielä enemmän mahdollisuuksia eläintenkin tutkimiseen. Ihmisillä lämpökuvausta käytetään mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja diabeetikoiden jalkaongelmien hoidon seurannassa ja diagnostiikassa.

IMG 0011 1000x667

Hevosen lämpökuvauksesta on valtavasti iloa etenkin niissä tilanteissa, joissa ongelmaa etsitään "jostain". Perinteisten anatomisten tutkimusmenetelmien sijaan lämpökuvauksella voidaan tutkia lihaksiston, hermoston ja verenkiertoelimistön toimintaa.

Lämpökamera mittaa ihon pintalämpötilaa. Vammat, tulehdukset ja jopa lihaskireys ja hermopinteet muuttavat ihon lämpötilaa. Yleensä ihon lämpötila nousee, mutta esimerkiksi hermopinteet saattavat näkyä heikentyneenä verenkiertona, eli kylmempinä alueina. Mitä tarkemmalla kameralla kuva otetaan, sitä tarkemmin ihon lämpöerot voidaan erottaa.

Lämpökuvauksella nähdään siis nopeasti mitä kohtia hevosessa kannattaa tutkia tarkemmin.

Sotilaasta otetut kuvat osoittavat hyvin miksi lämpökuvaus on niin siisti juttu! Kesän haavereiden ja oikean takajalan ontuman jälkeen Sotilas on lepuutellut takajalkojaan paljon. Olin lähes varma, että ongelma on yhä oikeassa takajalassa - se on reagoinut jo kolmesti ja rujo ulkonäkö piilottaa sisäänsä nestekierto-ongelman poikineen. Varasin jo ajan ultraankin, mutta kuinka väärässä olinkaan.

Nimet n suunn malli 8 1000x565

Yllä olevista kuvista näkee hyvin, miten vasen takajalka on kintereestä alaspäin huomattavasti oikeaa lämpimämpi. Lämpö jakautuu onneksi melko tasaisesti koko jalkaan, eikä keskity esimerkiksi nivelalueelle. Mitään selvää vammaa lämpökuvissa ei siis näy. Mahdollisuus on kyllä silti olemassa.

Kuumimmasta kohdastaan vasen on yli 12 astetta lämpimämpi kuin oikea. Jo 2 asteen lämpötilaero esim. vierekkäisten jalkojen välillä on diagnostisesti merkittävä.

Niin pientä eroa on lähes mahdotonta havaita käsin. Erityisen kiinnostavaa on, että jalkaparin lämmin yksilö saattaakin olla täysin terve ja ongelma löytyy viileästä jalasta. Esimerkiksi hermopinteet saattavat häiritä koko jalan verenkiertoa, jolloin yksi jalka näkyy kuvissa poikkeuksellisen viileänä kolmeen muuhun verrattuna. Sotilaalla keskenään yhtä viileitä jalkoja on kolme, kuumia yksi.

IMG 0042 1000x667

Sotilaan jalkoja tutkitaan vielä eläinlääkärin kanssa, mutta lottoaisin mielelläni sen vaihtoehdon puolesta, että oikea takajalka on jäänyt ontuman jälkeen vähemmälle käytölle ja vasen on sen rinnalla ylirasittunut. Tosin, se ongelma olisi ihan liian helposti korjattavissa osuakseen Sotilaalle.

Meidän jännevammarallimme lisäksi lämpökuvausta voi hyödyntää esimerkiksi selkätutkimuksissa, kavionsisäisten ongelmien etsimisessä, lihasvammojen laajuuden selvittämisessä ja ylipäätään kaikkien mystisten vaivojen paikannuksessa. Muutokset näkyvät lämpökuvauksessa yleensä jo ennen selvien oireiden ilmenemistä. Varhaisen diagnostiikan lisäksi lämpökuvilla voi seurata mm. kaviokuumeen ja vammojen toipumista sekä erilaisten hoitojen vaikuttavuutta.

Tällä hetkellä lämpökameroita on lähinnä yksittäisillä eläinlääkäreillä, mutta toivottavasti lämpökuvaus on tulevaisuudessa mahdollista ainakin klinikkakäyntien yhteydessä. Jos lämpökuvaus kiinnostaa, kannattaa napata TherMidas VET seurantaan Facebookissa.

IMG 0032 1000x667

Törmäillään somessa!

Voit seurata kirjoittajaa Instagramissa @eqphoto.maisahyttinen. Facebookissa palvelee sivu Hevosvalokuvaaja Maisa Hyttinen.

Someja sopii käyttää yhteydenottokanavana esimerkiksi kisakuvatilauksissa ja muissa rennoissa yhteydenotoissa.

Ammatillisesti relevantimpaa sisältöä kannattaa etsiä LinkedInistä. Verkostoidun mielelläni!

Virallisemmissa asioissa voi laittaa sähköpostia osoitteeseen maisa@maisahyttinen.fi.